keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Lastenpsykiatri Irma Moilasen luento monikkolasten identiteetistä.


PSMP järjesti yleisöluennon kaksosten identiteetin kehityksestä Oulussa.
Siitä on jo jonkin aikaa, kaksosemme olivat silloin vielä sitterissä viihtyviä. 
Monet ajatukset ovat kuitenkin eläneet mukana pikku-ihmisten kehitystä seuratessa, niin elävästi ja elämänläheisesti Oululainen lastenpsykiatri Irma Moilanen asioita kertoi.

Kun tavallisesti vauva on symbioosissa äidin kanssa, kaksosvauvat elävät symbioosissa myös toistensa kanssa. Pikkuhiljaa ne alkavat ymmärtää että ovat eri persoona kun äiti/hoitava aikuinen ja kaksoissisarruksensa. 
Pienen kaksosen oman identiteetin kehittymistä on kutsua nimellä, ei "vauvat", "kaksoset".
Meillä kuitenkin kävi puolison kanssa niin että töitä (vaipanvaihtoa, pukemista jne) jakaessa alettiin puhumaan että minä otan "tämän", ota sinä "tuo toinen", kunnes eräänä päivänä puhumaan oppineet poikamme alkoivat kutsua toisiaan "TOINEN".

Jossain vaiheessa heille tuli myös lempinimet toisilleen ja ne olivat "Jeppe ja Jeppe". Vieläkin ihmettelemme mistä identtiset pikkupojat saivat päähänsä kutsua toisiaan samalla lempinimellä?

Kun isovanhemmat ja ystäväperheet ovat kylässä voisi mahdollisuuksien mukaan tukea kaksoslasten identiteettiä (etenkin jos he ovat samaa sukupuolta, identtiset tai muuten samanoloiset). Pue lapset erivärisiin vaatteisiin, kerro muutamalla sanalla miten hyvin samanoloiset veijarit eroavat toisistaan (vinkki, hän jolla on naarmu otsassa on poika X). On myös fiksua tutuillekin kertoa tullessa että punapaitainen on Veijari ja vihreäraitainen on Sankari. Ei voi olettaa että kummitätikään aina erottaisi!

Lapsen on hyvä saada omaa aikaa vanhemman kanssa. Kaupassa, kylässä, retkellä... Tämä helpommin onnistuu eri-ikäisten yksöslasten kanssa mutta vaatii pienen ajatusleikin äidiltä ja isältä että tällä kertaa otampa vaan toisen, ja muistan milloin on kenenkin vuoro! 
Tosin tietynikäisillä monikkolapsilla erossa olo äidistä ja isästä on helpompaa (etenkin jos vanhemmat ovat jo menneet töihin) kuin kaksoispuolestaan.
Meillä 2,5vuotialla tulee hätä kun pihamaalla veli häipyy näkyvistä (takapihalle) ja suuren sydänsurun äänellä kuuluu "Mittä minun velipoikaani ooooo--ooon??" ja vollotusta.

Nimiä valitessa voi miettiä ovatko nimet liian samantyylisiä ja rimmaavia että se vaikeuttaa lasten erottamista toisistaan myös kaveripiirissä.
Itselläni on maailman ihanimmat lapsuuden ystävät Noora&Veera. Identtiset ystävättäreni ovat rakkaita, mutta vasta myöhään murrosiässä opin erottamaan heidät ja muistamaan millaisia salaisuuksia olin kenellekin jakanut (Halaus N&V, jos ja kun joku päivä luette tämän!).

Luennolla keskusteltiin ja kyseltiin pitäisikö kaksoslapset jossain vaiheessa "erottaa toisistaan" ? Esimerkiksi päivähoitoon mennessä tai viimeistään kouluun menessä laittaa eri luokille?
I. Moilasen kommentti oli että erilleen kasvaminen on parempi vaihto-ehto kuin separaatio. Hän ei suositellut separaatiota, eli erottamista.

On kuitenkin asioita joihin vanhempien on hyvä kiinnittää huomiota kun kyseessä on kaksos/kolmos-lapset:
- Mikäli kyseessä on tyttö-poika kaksoset, on tyypillistä että tyttö ottaa "huolehtijan roolin" ja vie kotiin tiedotteet, huolehtii läksyt ja jumppavehkeet. Poika-kaksonen ei opi huolehtimaan itsestään. Heillä on kuitenkin kaverisuhteissa helpompaa kun ne valikoituu monesti sukupuolen mukaan, toisaalta he osaavat olla myös helposti ja luontevasti toisen sukupolven kanssa. Heillä ei ole sitä ongelmaa että heitä vauvasta asti sekotettaisiin toisiinsa.
- Samaa sukupuolta olevilla on vaara että toinen kaksonen alkaa "johtamaan" ja toinen kulkee "varjona". Nämä voivat vaihdella eri vaiheissa, mutta vanhemmat voivat tukea kehityksessä heikompaa. Huomioikaa mikäli toinen tahtoo aina päättää leikit, ottaa lelut ja omii kaverit.
- Muista: älä vertaile kaksoslapsia keskenään ääneen ja leimaa toista "ujoksi" toista "reippaaksi". Leimaaminen voi kehittää lapsista sen mitä heille sanoo ja lapsen voi olla vaikea kasvaa pois esim. "tuhman"-leimasta.

Luonnollinen separaatio tulee murrosiässä tai myöhemmin aikuis-iällä, näistä I. Moilanen kertoi mielenkiintoisia tarinoita.

PSMP on järjestämässä keväällä 2014 Yleisöluentoa Monikkolasten kasvatuksesta, identiteetistä ja kouluun lähdöstä. Väkeä toivotaan tietysti paikalle koko Pohjois-Suomesta, jäsenperheet uudet ja vanhat, isovanhemmat ja kaikki kenellä kiinnostusta on näihin aiheisiin.
Eli olkaapas kuulolla =)

PS. Jos haluat tarkastella tapahtumia, voit klikata tunnisteet kohdasta "Tapahtumat" ja näet pelkästään ne blogipostaukset joissa on asiaa tapahtumista. Jos haluat tapahtumista tiedot s-postiisi liity PSMP'n sähköposti-listalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti